T a l l i n n a

Hylkäsin taas muutamaksi päiväksi elämäni keskinkertaisena Erämaa-Erakkona, ja uskaltauduin ihmisten ilmoille. Sunnuntaina siis "ulkoilutettiin" isolla porukalla saksalaista turistia ;)

Saksalaiset ovat kiitollisia viihdytettäviä - kaikki käy, kivaa on ja energiaa riittää loputtomiin. 

Laivamatka oli tälle alppipojalle ensimmäinen. Sitä se elämä sisämaassa teettää?? Täällä kotopuolessa tuntuu laivailu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.

vaikka taitaa keskivertoja suomalaisia enemmän viehättää rapakon takainen superalko kuin aava, majesteettinen ja ennen kaikkea leväinen itämeri

Saksalainen vieras ensimmäistä kertaa laivalla :)

Helteestä huolimatta olimme ahkeria ja käytimme Tallinnassa liikkumiseen pelkkää lihasvoimaa.
Katsastimme ensin vanhaa kaupunkia, ja jakauduimme sitten kahteen porukkaan: tytöt/pojat (vai naiset/miehet? Ärsyttävä ikä kun ei tiedä onko lintu vai kala :D) Tytöt painelivat shoppailemaan ja pojat..hmm..en oikeastaan tiedä mitä ne puuhailivat. Jotain poikien juttuja varmaan :)

                                                           Nyt.... Kuvia!
                         

Tallinnan valloitus alkakoon!

Jotku ninjat paineli tonne ylimpään ikkunaan asti - me tytöt ei hamosinemme pystytty  sellaiseen urheilusuoritukseen :)

<3

:)

Nyt on komiaa!

 Törmäsimme tällaiseen australialaiseen partakomistukseen. Partaharrastajien oli saatava yhteiskuva... :)
Harmi vain, ettei herra Australian t-paidan kuva näy. Oli sen verran tyylikäs paita :D

Shoppailun (ja poikien mysteeripuuhastelun) jälkeen löysimme toisemme taas, ja pidimme pienen piknikin. Piknikin aikana tutustuttiin belgialaiseen reppureissaajaan, jonka oli tarkoitus lähteä Tallinnan jälkeen takaisin kotiin päin. Eilen sain kuitenkin häneltä sähköpostin, jossa hän kertoi olevansa Espoossa ;P
Hyvä me, teimme siis vaikutuksen! (Häntä oli nimenomaan joku ohjeistanut, että Suomeen EI kannata mennä)

Skeittireeniä belggarin laudalla :)

Huippuskeittari ;)

Belggari saattoi meidät lopulta laivaan. Ihanaa, miten helppoa uusien ystävien löytäminen oikeasti on!
Laivaan mentiin kahdessa porukassa, koska osa palautti (minulle mysteeriksi jäänyttä) tandemia. Vähän saatiin jännittää kerkesivätkö pyöränpalauttajat laivaan, mutta lopulta kaiken toivon jo kuoltua löysimme heidät tyytyväisinä haistelemasta verovapaita hajuvesiä.

Ja palattiin Suomeen.

Olen - väsymyksestä huolimatta - kiitollinen. En oikein osaa sanoa tarkalleen mistä. Elämästä varmaan :)

Pus <3

PS. Ääk, parin tunnin sisällä pihaan pelmahtaa kaksi autollista ranskalaisia! Pitää valmistautua puhumaan "only body language", niin kuin joku taisi joskus sanoa ;))