sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joulupaketti


Joulu tulee kovalla vauhdilla! Onko paketit pakattu? Ollaanko oltu kiltisti? Ollaanko muistettu hymyillä kaiken siivoamiseen ja paketoimiseen ja leipomiseen liittyvän paniikin keskellä?

10v Ressi ja 20v Ansku poro toivottelee hyviä jouluja :)

Tässä tulee mun joulupakettini! Leipomista, ressaamista, fiilistelyä.. ja mahtipontinen, jättikokoinen joululaululista. Mulla on tarkka maku joten tää on hyvä ;)

Kuten kaikki tietävät, varmoja merkkejä joulun lähestymisestä ovat riisipuuro ja blossa piparitalkoot.
Annan äidin ihan suosiolla keitellä puurot, mutta piparit otan mielelläni hommakseni. 

Hauska juttu miten kaikilla perheillä on hieman erilainen pipariresepti - en tiedä "oman" piparireseptimme varsinaista alkuperää, mutta äitini sai sen äidiltään, joka sai sen taas omaltaan. Sukuresepti se siis melkein jo on, Lahja-mummulta peritty ammoisina aikoina. Tässä todiste siitä että jotain on sentään keritty leipoa täälläkin suunnalla :)




pupuja tietenkin ;)

...Ja satoja perinnepipareita myöhemmin alkoi vuosittainen sokerikuorrutteen ja pastillien kanssa pelleily. (Kolme pussia Fazerin Amerikan pastilleja on mennyt, mutta pipareihin ei ole päätynyt ensimmäistäkään.)











Piparit, puuro ja... tortut. Niin, natsJOULUtortut. Onko kukaan muu koskaan tuskastellut joulutorttujen kokoa? Ne ovat niin valtavia, että tilaa ei meinaa jäädä kaikelle ihanalle glögille ja suklaalle ja hyytelökakuille. Tähän on nyt löytynyt ratkaisu. Jos ulkonäkö saa olla vähän erilainen, voi joulutortuista tehdä sopivan pikkuisia kätevästi vaikkapa tähtimuoteilla. Silloin pitää vain muistaa tehdä hillon ympärille pienet rajat veitsellä - muuten kohoava taikina kippaa luumumössöt sivuun.




Tänä vuonna olen ostanut kotiväelle halpoja lahjoja (halvin taisi olla 20snt maksanut kirja antikvariaatti Hiltusesta Sofiankadulta, suosittelen kyseistä paikkaa lämpimästi kaikille köyhille kirjatoukille), ja osan olen tehnyt itse. Kuitenkin olen myös suosiolla sopinut joidenkin ystävien kanssa, että lahjojen vaihto jätetään tänä vuonna pois kokonaan. Vaikka lahjojen antaminen (ja saaminen) on ihanaa, on myös mukavaa saada helpotusta siihen päänvaivaan, mikä aiheutuu joulumatematiikasta: lahjojen käytännöllisyyden(x), yleisen hienouden(y), sekä hintatason(z) suhteen on oltava oikea. Ja sehän on vaikeaa. Joko lahjat ovat 

a) Käytännöllisiä ja halpoja, mutta vähemmän innostavia 
b) Käytännöllisiä ja hienoja, mutta kalliita 
c)Kauniita ja halpoja, mutta epäkäytännöllisiä

Tehkää ihmiset lahjoja itse, esimerkiksi hillo, piparit tai leivät ovat ihan mahtavia (ja käytännöllisiä sekä halpoja) joululahjoja!




Kuten aina ennenkin, myös tänä jouluna suuntaamme kohti isovanhempien kotia viettämään joulua suurella porukalla. Koolla on serkkukatraan lisäksi muutamia vanhoja sukulaisia sekä muita ystäviä. Vuodesta toiseen on teemana ollut 'the more the merrier', ja vieraita on siunaantunut jopa afrikasta asti. Mutta minut on kasvatettu uskomaan, että juuri tämä on joulun suuri salaisuus, joulun tarkoitus, koko homman idea. Jaetaan kaikki, ollaan toisillemme rakkaita. *Niisk ;)

Mutta silti, yleisön painostuksesta, on meillä joulu erikseen myös kotona. Joululaulut soi (Michael Bublen joululevy lähes tauotta), jouluverhot ja kyntteliköt löytyy... ja tänään saapui myös kuusi. Tällaista siinä tänä vuonna killuu:





Yllättävän tasainen luonnonkuusi :)


Kun joulusiivous on tehty, piparit leivottu, kuusi koristeltu ja jouluverhot vaihdettu ikkunoihin, mitä on vielä jäljellä? Se tärkein. Kynttilöiden sytyttäminen ja glögin siemailu hämärässä olkkarissa joululaulujen soidessa. Rauhoittuminen. Eikun hups, koirakin on pesemättä, voi ei!

Muutaman pienen unohtuneen askareen ei kannata antaa pilata joulua - sillä niin kuin Steven Curtis Chapman laulaa, Christmas is all in the heart. Ei siisteydessä tai ruuassa tai lahjoissa. Ei edes lumessa! (Vaikka valkea joulu olisi kyllä kiva. Ja vaikka pienet unohdukset kuten, noh, kinkun unohtaminen pakastimeen voivat kyllä toki aiheuttaa hetkellisiä notkahduksia yleiseen joulutunnelmaan.) No mutta, tässä seuraavaksi apua joulutunnelman löytämiseen :)

                                 <3 Legen -wait for it- dary JOULULAULULISTA <3

1. Michael Buble - Christmas - linkistä löytyy koko albumi, et tarvi muuta koko jouluna, luota muhun!

Mutta jos kumminkin haluat jotain muuta, niin jaan alle eri kategorioihin toinen toistaan ihanampia joululauluja :)



2. Melko perinteisiä joululauluja (englanniksi)
Point of Grace - O Holy Night
Matthew West - Let It Snow
Mark Schultz - The First Noel
Jump5 - Sleigh Ride


3. Ameriikanmeininkiä (tykkään!)

Kirk Franklin - O Come, All Ye Faithful
Whitney Houston - Joy To The World
Soulful Celebration - Hallelujah! 


4. "Itkuvaroitus"(thanks, Iltalehti, en ois keksiny tälle osastolle nimeä ilman sua!)

Clay Aiken - Mary Did You Know
Plus One - A Prayer For Every Year <3
Steven Curtis Chapman - O Little Town Of Betlehem
MercyMe - What Child Is This
Michael W. Smith - Welcome To Our World
Casting Crowns - Away In a Manger

5. Hartaita joululauluja

Michael W Smith - Emmanuel
Nicole C Mullen - O Come, O Come, Emmanuel
Mariah Carey - Silent Night
Rachael Lampa - Ave Maria

6. Joulu suomeksi

Ella Lahtinen - Paimenen yösoitto
Ella Lahtinen - Joulu sädehtii
Raskasta Joulua - Tulkoon joulu
Vesa-Matti Loiri - Varpunen jouluaamuna
Vesa-Matti Loiri - Tähti tähdistä kirkkain
Vesa-Matti Loiri - Tonttu

Loppuhuipennus - ne kolme laulua, joita on pakko kuunnella (halusi tai ei)!

Justin Bieber - Mistletoe
Wham! - Last Christmas

<3

Hyvää Joulua! 

PS. Jos linkit ei toimi, syytän siitä myöhäistä kellonaikaa...aivot ei pelaa enää :D

PPS. Tässä tällanen joululta tuoksuva kukka. Ne on kivoja. Jee. Mikälie hyasintti.


Pus <3

Jouluisia jälleennäkemisiä

Pääsin eilen piiiiitkästä aikaa näkemään rakkaita ystäviäni - ihmisystävien lisäksi näin pientä pupuvauvaani Willoughbyä sekä monia muita kaikenkarvaisia olioita. 

Koska olen a) köyhä opiskelija ja b) huono ostamaan lahjoja, vaihdoin materian ruokaan ja lahjoin ystäväni pienellä, huonosti mitoitetulla  piparkakkutalolla mökillä. 


vaihe1

vaihe2

vaihe3 - enää suklaat ja sellofaanit puuttuu :)


Tässä näitä näkemiäni ystäviä:


Minut otti vastaan pieni, kahdeksanjalkainen vastaanottokomitea..


..ja hieman lähempääkin tuttavuutta tehtiin suloisen Kukkasen kanssa :)



 Kukkanen muodostaa Amalia-vuohen kanssa mitä mainioimman parivaljakon!


Pihalla seikkailin eläinrakkaan sielunsisareni Ainon kanssa pikkupoikien nukkuessa sisällä :)

Aino ja kukonpoika


Uuden polkupyörän kunniaksi otimme muutaman juoksu/pyöräilykilpailun, ja häpeäkseni voin kertoa kärsineeni rökäletappion joka ikisessä erässä.


Tappioputkestani huolimatta meillä kaikilla oli erittäin hauskaa. Innolla odotan seuraavaa vierailua tämän pienen ja niiiiiin lämpimän perheen luona. 

Willoughbystä ei valitettavasti ole kuvia, mutta voin ilokseni kertoa sen voivan erittäin hyvin. Willoughby karkasi häkistään, löysi elämänsä rakkauden ja elelee nyt uuden vaimonsa kanssa ukkomiehenä. Myöskin leskeytynyt mammapupu rupesi hiljattain puumaksi - löysi siis itselleen nuoren komean pupumiehen. Ehkä mammapupu tykästyi nuorukaiseen siksi, että nuorukainen muistutti mammapupun edesmennyttä puolisoa. Niin. Jos ette tähän mennessä arvanneet, nyt on tainnut käydä niin, että mammapupusta tulee äiti....ja isoäiti. Samalla kertaa.  #pupulife

Noh, sattuuhan tuota. Nyt lähden viimehetken joulustoksille... sillä minusta on tullut kummitäti!  <3

Pus<3

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Yhtä juhlaa

Huhhuh! Ennen joulua, palataan jooko vielä hetkeksi marraskuuhun okei?

Haluisin vaan erittäin pikaisesti jakaa viimeaikaisia kuulumisia.
(Lue: halusin näyttää pari koirakuvaa)

Marraskuu, kaikesta synkkyydestä ja sateisuudesta huolimatta, tuntui olevan täynnä juhlaa.

Oli syntymäpäiviä, isänpäivää, joulunaloittelukekkereitä ja muuta mukavaa. Ja kouluhommia. Niitten kanssa tasapainottelu ei ollut suurinta herkkua, ja toisinaan vaakakuppi tuntui väkisin kallistuvan liiaksikin juhlaosastolle. Leipominen ja koristelu syöminen vaan on paaaaljon  mukavampaa kuin lukeminen eks jee? 



Isänpäivän sain muuten tällä kertaa viettää ilman isukkia (joka reissasi). Nyyh. Mutta ei hätää, mentiin sitten sisarusporukalla kahvittelemaan mammalle ja papalle.


pappa.

isänpäiväkahvit

Marraskuuhun mahtui myös kauan odotetut vauvajuhlat tulevan kummilapseni kunniaksi. Vaavin pitäisi muuten ilmestyä aivan näinä päivinä, joten jänniä aikoja eletään sen puoleen.


Yksi hauskimmista päivistä oli rakkaan rakkini syntymäpäivä marraskuun puolivälissä.

Rex täytti jo komeat kymmenen vuotta, joten tätä merkkipaalua oli aivan pakko juhlistaa muutaman ystävän voimin. Onhan tämä vuosi ollut omalle Ressi-Vaarilleni melkoisen haastava terveyteen liittyvien seikkojen takia. Mutta vastoinkäymiset selätettiin upeasti.



Synttärisankari odottaa vieraita.

10 vuotta <3
 Tuntuu hassulta miten lyhyt ja pitkä aika kymmenen vuotta on. Rex on varmasti opettanut mulle kymmenenä vuotenaan enemmän asioita kuin moni muu elävä olento Telluksella.


Ressin vehnättömät "pizzat"

...ja vehnätön kakku.

Arvatkaa vaan oliko meillä liian hauskaa kun vieraat saatiin paikalle? Oli. Todellakin. 

Pienet ja suuret ilot, siitä tehtiin marraskuu. Onneksi olkoon  Ressi 10v

...Ja tiiättekö mitä?
Joulukuu on ollut vieläkin parempi.

Pus<3

torstai 4. joulukuuta 2014

kädet

Me vietimme silloin useita päiviä niin. Istuimme vain hiljaa käsikkäin. Ei meillä ollut enää sanoja. Vihollinen oli jo varastanut ne. Mutta emme me sanoja tarvinneetkaan.

Sinä iltapäivänä silitin kättäsi sinun nukkuessasi. Se käsi oli  niin tuttu. Sinä teit aina minun kanssani punakorvaisia kivihiiriä ja käpylehmiä. Minä pelkäsin, että jonain päivänä unohtaisin ne syvät uurteet peukalonkynsissäsi.

Sinä halusit vessaan, ymmärsin. Mutta Vihollinen oli jo varastanut muistisi. Joten ohjasin sinut oikeaan suuntaan, ja kävelin hiljaa vierelläsi. Istuin rappusille odottamaan ja rukoilin taivasta ettet tarvitsisi apua. Anelin ja vihasin itseäni heikkouteni tähden. Mutta ei minun olisi tarvinnut pelätä. Olet aina ollut selviytyjä.

Kävellessämme takaisin keittiöön, loit minuun kiitollisen katseen syvänsinisillä silmilläsi ja hymyilit. Minä ymmärsin ja hymyilin takaisin:

Minäkin rakastan sinua.

Hiljaa istuimme alas, ja otin taas hauraan kätesi omaani. Puristit kättäni hellästi ja suljit uudelleen silmäsi. Aika kului hiljaisuudessa hitaasti. Kunnes tunsin nykäyksen kädessäni. Sitten se alkoi, pikkuhiljaa. Satunnaiset, heikot nykäykset muuttuivat rytmikkäiksi ja vaativiksi. Sydämessäni tiesin.

Enkä minä enää koskaan nähnyt silmiäsi.

Enkä minä koskaan lakkaa kaipaamasta käsiäsi.

And my father and all of my family
rise from their seats to sing hallelujah
And my mother and all of my family
rise from their seats to sing hallelujah
And my brother and all of my family
rise from their seats to sing hallelujah

Ed Sheeran - Afire love

Pus<3