torstai 6. marraskuuta 2014

Snack Away the Dark



Heipsulivei! Täällä ollaan, pimeässä ja hiljaisessa puutalossa bongailemassa tonttuja kirjoittamassa muka-akateemista esseetä blogia. Tänään satoi Helsingissä ensimmäisen kerran ihan kunnolla lunta! Sain nauttia lumisateesta (peiton alla ikkunan takana) monta tuntia joululauluja kuunnellen, sillä jälleen kerran skippasin luennon. Hups. Tosin päätös tehtiin (lähes) harkiten yhdessä opiskelijatovereiden kanssa. Samaisen porukan kanssa suunnittelen parhaillaan maailman ihaninta marraskuista suurensuurta piparitalkoota. Can't wait!

Marraskuuta on sanottu talven masentavimmaksi kuukaudeksi - ihan syystä. Pimeää ja märkää ja kylmää. Mielummin ottaisin paukkupakkaset ja ihanan, puhtaan puuterilumen. Kuitenkin taas huomaa, että pimeydelläkin on puolensa. Sen alla voi möyriä läpi talven niin kuin jokin myyrä multakasassa. Mikä parasta, kaikki muutkin keskittyvät selviytymiseen eikä kukaan huomaa kiinnittää huomiota niihin muutamiin ekstrakiloihin tai  -säärikarvoihin, joita talviturkiksikin kutsutaan. Ja vaikka muuten kiinnittäisikin huomiota, niin marraskuun pimeydessä ei vaan näe metriäkään omaa nenää pidemmälle. Siis kuka tarvitsee turkiksia jos on keskitalvi ja kaiken maailman vahat ja höylät on unohdettu kylpyhuoneeen nurkkaan?! (Huom, luit äsken pakollisen turkistarhauksen vastaisen palopuheen.)

Joten siis minäkin, marrasmasennuksessa ja joulumielellä päätin piristää öisiä opintojani pikkupikku välipalalla. Mikään ei valaise pimeää iltaa niin kuin glögi, auringonkukansiemenet ja keksit <3



Ja illan täydensi Passengerin musiikki. Tosin sisäinen hipsterini meinasi vetää lierihatut nenään kun kyseisestä herrasta tulikin huippusuosittu - no ei kai mun auta muu kuin alistua kohtalooni mainstream musiikin suurkuluttajana (ja tyytyä hokemaan kuunnelleeni Passengeria 'before it was cool').

Käykää tästä rakastamassa biisiä Scare Away The Dark ;)

Musavideokin on ihan katselemisen arvoinen kerrankin (köhköh Nicky Minaj ja kumppanit...huoh)


Silmät verillä taidan luovuttaa akateemisen kirjoittamisen osalta aika lailla nyt ja jatkaa huomenna uusin voimin. Juokaa paljon glögiä ja olkaa pikkuriikkisistä asioista onnellisia. Suuria onnenaiheita onkin meinaan melko turhaa tähän vuodenaikaan odottaa, joulukuun 24. päivää lukuunottamatta... ;)

Pus <3

...Well, sing, sing at the top of your voice,
Love without fear in your heart.
Feel, feel like you still have a choice
If we all light up we can scare away the dark.
-Passenger

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti